Realismi

1800-luvulla maailma modernisoitui nopeasti. Tämä johti useisiin ongelmiin, esimerkiksi teollistumisen takia elinolot olivat kaupungeissa tukalat. Realistiset kirjailijat olivat niitä, jotka ottivat kantaa yhteiskunnan ongelmiin. Realistiset kirjailivat eivät siis enää kuvanneet täydellisiä ja ahkeria suomalaisia, kuten Runeberg runossaan Saarijärven Paavo. Sen sijaan kuvattiinkin todellisuuden karuus. Realismista astetta jyrkempi suuntaus on naturalismi eli ns. ''inhorealismi''. Se pyrkii äärimmäisen todenmukaiseen kuvaukseen, mutta asioita voidaan myös liioitella negatiiviseen sävyyn. Tämä negatiivinen sävy saikin kritiikkiä. Tunnettuja suomalaisia realistikirjailijoita ovat mm. Minna Canth (1844-1897) ja Juhani Aho (1861-1921)

Minna Canth oli kuopiolainen kirjailija, joka hoiti myös Kuopiossa eri liikkeitä. Tuohon aikaan realistikirjailijoilla oli tapana tutustua karuun todellisuuteen esimerkiksi kiertelemällä sairaaloissa ja vankiloissa. Minna Canth kierteli itse mm. sairaaloissa, toreilla, vankiloissa ja köyhäntaloissa kerätäkseen ainestoa. Teoksissa kerrottiinkin usein tarinoita, jotka oli kerätty yhteen aineistoista. Yksi tunetuimmista Canthin teoksista on ''Työmiehen vaimo'', joka ilmestyi vuonna 1885. Lyhykäisesti tässä näytelmän muotoon kirjoitetusta kirjassa on kyse naisesta, jonka aviomies ajaa perheen kurjuuteen esimerksiksi ryyppäämällä. Tämä teos ottaa kantaa alkoholiin ja sukupuolien epätasa-arvoisuuuteen.

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka pystyi elättämään itsensä vain kirjoittamalla. Hän tekikin pitkän, jopa nelisenkymmenttä vuotta kestäneen, kirjailijan uran. Tuohon aikaan realistikirjailijat ottivat yleensä kantaa naisten asemaan, mutta Juhani Aho kirjoitti myös miestein tunteista esimerkiksi teoksessaan ''Yksin'', joka julkaistiin vuonna 1890.


Lähteet: -Kurssimateriaali(moodle)
             -Wikipedia(muutamia yksityiskohtia kirjailijoista, kuvat)