Kirjallisuuden varhaisvaiheet

Suomen kirjakieli syntyi 1500-luvulla. Suomen kieli oli tietysti kehittynyt puhuttuna jo kauan, ja joidenkin sanojen alkuperän arvellaan sijoittuvan jopa 7000-luvulle ennen ajanlaskun alkua, mutta varsinainen kirjoitettu suomi sai alkunsa uskonpuhdistuksen myötä.
Yksi Martti Lutherin alulle paneman katolisen kirkon reformaation keskeinen ajatus oli se, että kansalla tuli olla mahdollisuus lukea Raamattua omalla kielellään. Sitä ajatusta lähti suomen kielen piirissä viemään eteenpäin Mikael Agricola (1510-1557).

Agricolan teokset Abc-kiria (1543), Rucouskiria (1544) ja Raamatun Uusi testamentti (1548) olivat pohjana suomen kirjakielelle. Agricola joutui keksimään kirjoja varten useita uusia sanoja, sillä suomen kielessä ei yksinkertaisesti ollut vastineita esimerkiksi Raamatun sanoille. Näistä Agricolan luomista sanoista noin 60% on edelleen käytössä suomen kielessä.

 

Virallisena kielenä Suomen maantieteellisellä alueella säilyi yhä edelleen ruotsi, mutta suomeksi alettiin kääntää paljon uskonnollista kirjallisuutta. 1600-luvulla perustettiin Suomeen ensimmäiset kirjapainot, jotka vauhdittivat kirjojen levittämistä. Kirjapainoissa painettiin niin uskonnollista kuin akateemistakin kirjallisuutta. Lisäksi painettiin arkkiveisuja eli yksittäisillä arkeilla olevia runoja, joissa saatettiin käsitellä esimerkiksi kouluissa opetettavia asioita, historiallisia tapahtumia tai rakkautta.
Vuonna 1770 perustettiin Turun akatemiassa Aurora-seura, jonka tarkoituksena oli vaalia ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta, mutta myös tukea Suomen historiaa ja kieltä koskevaa tutkimusta. Ensimmäinen kirjakauppa perustettiin Turkuun vuonna 1789. 1800-luvun puoliväliin asti lukeminen säilyi kuitenkin lähinnä aatelisten harrastuksena. Rahvaalle katsottiin olevan tarpeen omalla kielellään vain esimerkiksi Raamattu ja muuta käyttökirjallisuutta.
1800-luvulla Venäjän vallan alla alettiin myös luoda suomalaista identiteettiä, johon kuului hyvin tärkeänä osana suomalainen taide, kieli ja kirjallisuus. Syntyi kansallisromantiikka. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.


Lähteet

• Haapala, Vesa - Hellström, Inkeri - Kantola, Janna - Kaseva, Tuomas - Korhonen, Riitta - Maijala, Minna - Saarikivi, Janne - Salo, Merja - Torkki, Juhana 2010. Särmä. Otava, Keuruu.
• Kuvat Wikimedia Commons, vapaasti kopioitava arkisto.